Puolen vuoden muutto, osa 9

Muutto on nyt voiton puolella. Tässä kaiken kiireen keskellä piti tietokoneeseenkin asentaa ohjelmat uusiksi, ihan vain siksi, etten aikoinani ladannut windows kymppiä, kun sen ilmaiseksi sai. No kuulin siitä silloin pelkkää huonoa, niin päätin odotella ja kun viimeinen kuulutus tuli, ei ollut aikaa. Nyt oli se aika pakko repiä vain jostain. Ja tietenkin kaivaa hieman kuvetta, että sain koneeni ajan tasalle.

Olenpa tässä myös myynyt nettikirppiksellä kaikkea sellaista mitä voisin kuvitella että joku ostaisi. Onnekseni jotain on sentään ostettu, esimerkiksi isot matot sain myytyä melkeinpä saman tien kun ilmoituksen laitoin. Sitten taas, vaikka on pimeää, niin lamput eivät menneet kaupaksi edes 5 eurolla ja kaupan päälle olisi saanut kunnon halogeenilamput niihin. Eli en pyytänyt liikoja, mutta vein ne nyt vinttiin odottamaan jotakin.

Onhan niissä ostotilanteissa ollut kaikenlaista ei niin mukavaa tilannetta. Myynti-ilmoitukseen todellakin kannattaa laittaa mitat ja se että onko taloudessa eläimiä, tupakoijia ja onko ainoa vaihtoehto nouto. Ja kun kaupat tulevat, kannattaa määritellä myynnin ajankohta noin tunnin tarkkuudella, koska vaikka itsekin suunnittelin tekeväni vaikka mitä siinä kun odottelin ostajaa, niin eipä se mukavaa ole. Puhelimeni viestiääni on kovaäänisimmilläänkin vain pieni kilahdus, sitä ei välttämättä kuule jos on vaikka toisessa huoneessa.

Turhaan varaajia valitettavasti on ja kun heiltä pyytää selitystä, sitä ei saa. Mittojen kyselijöitä myöskin riittää, välillä pyydetään lisää kuvia ja sitten ei kuulu mitään. Itse tein niin että odotin oman aikani ja poistin ilmoituksen ja siten vain naputtelin sen uudelleen. Koska jos joku siihen kirjoittaa että AV, niin se on silloin alustavasti varattu. Ja jos varaajaan ei saa yhteyttä, niin uutta ilmoitusta vain. Niin sain myytyä muutamia esineitä.

Mistään myymästäni käytetystä esineestä en ole mielestäni pyytänyt liikaa. En mieti sitä että paljonko maksoin siitä uutena. Se raha on mennyttä ja se on vain minun oma ongelma. Voin tietenkin odotella, kuten lamppujen kanssa nyt teen, että joku sen hinnan maksaa, tai sitten ei maksa ja sitten minä pidän ne itse. Kumpi on sitten parempi, jos joku maksaa siitä 50 euron esineestä yhden euron tai vie sen ilmaiseksi pois vai se että minä säilytän esinettä itselleni turhana taakkana.

Olen nyt huomannut että on todella helppoa ostella kaikenlaista, mutta luopuminen on erittäin vaikeaa. Ostokset tehdään hyvin pitkälti tunteen perusteella ja esineisiin liittyy helposti muistoja. En halua olla se joka heittää käyttökelpoisia esineitä roskiin. Siksi nyt menen tämän karsinnan pidemmän kaavan kautta myymällä ja lahjoittamalla sekä itse loppuun käyttämällä.

Muutosta vielä sen verran, että loppusiivous ja avainten luovutus on vielä tekemättä. Sitten myös sähkösopimuksen ja vakuutuksen lopetus nyt ainakin. Tästä ei tainnut tulla ihan puolen vuoden mittaista, mutta parempi niin.

Puolen vuoden muutto, osa 8

Päätin muuton ollessa pahimmillaan, että tulevana vuonna en osta enää mitään muuta kuin ne perustarvikkeet millä pysyn hengissä. Suutuin itselleni siitä kauheasta tavaramäärästä ja päätin karsia kaikkea todella rankalla kädellä vielä muuton jälkeenkin.

No hetihän tuo sääntö piti rikkoa. Ensinnäkin pesukoneen hankinta oli jo tiedossa ennen muuttoa. Täällä uudessa ei sellaista ole, ei myöskään pyykkitupaa, joten pakkohankinta. Se on nyt tuotu, asennettu ja testattu.

Seuraava kohde olikin sohva. Kierrätimme jo meidän vanhan kulmasohvan kulmapalan ja toimme muuttokuormassa tänne sen vanhan sohvan sivut, jotka saimme kätevästi liitettyä toisiinsa. Ihan hieno, mutta aivan liian suuri. Mietin jo sitäkin että jos repisi toisen pätkän päädyn irti ja liittäisi sen toiseen ja kierrättäisi sen ylimääräisenkin, mutta se vaan ei onnistu siististi. Niinpä kävelin kiltisti huonekaluliikkeeseen ja tilasin uuden pienen vuodesohvan ja vanhalle poiskuljetuksen asianmukaiseen kierrätykseen. Nyt vielä on viikko tai 2 siedettävä tätä ylipitkää sohvaa, joka on ihana, mutta tukkii kulkuaukon eteisestä olohuoneeseen.

Viimeisin ihana yllätys meinasi viedä meiltä yöunet. Illalla huomasin että toisen vessamme lattialla on vettä seinän vieressä. Sen seinän takana on tiskikone, jota testasimme ensimmäisen kerran päivällä. Tutkin kaikki vessan putket ja tiskikoneen ja mietimme jo että mitenkäs tästä sitten on mukava muuttaa vaikka viereiseen rappuun, koska putki-/seinäremontin keskellä asuminen kissojen kanssa ei onnistu.

Onneksi huomasin että vuoto tulee bideen liitoksesta ja valuttaa niin pientä vesinoroa kokoajan sitä letkua pitkin, että se juuri ja juuri tuntui käteen pienenä kosteutena. vippasin bideen wc-pöntön kannen väliin ja niin vain lattia oli jo aamulla täysin kuiva. Mutta uusi suihkupää siihen on ostettava. Tietenkin voisin sen pyytää vuokranantajalta, mutta sen tulisi sitten asentamaan joku meidän ollessa töissä ja kissat ovat muutenkin nyt stressaantuneita.

Lurjus varsinkin oli pari ensimmäistä päivää piilossa jossain muuttolaatikoiden takana, mutta on nyt 3 päivässä jo kotiutunut huomattavasti. Iiris vaatii hieman normaalia enemmän huomiota, mutta ei pelkää naapureiden kolahduksia.