Uskomatonta

Luulin jo monesti, etten missään tapauksessa saa sitä 1600 - 1700 gramman 7 veljestä lankaani loppumaan. Tämähän oli tilanne toukokuun alussa:

Tuon lisäksi oli keskeneräinen työ, jossa oli lankoja 50 -100 g. Linkki juttuun löytyy tästä.

Kudoin joka ilta sukkia ja jostain langoista tein virkkaamalla valeampiaispesiä. Niistä juttu löytyy tästä. Pois jätin nuo kaksi valkoista vyyhtiä, jotka menevät värjäykseen lähiaikoina.

Koko sukkaurakka on päättelemättä. Kippasin kaikki yhteen läjään ja ne näyttävät tältä:

Nyt siis jäljellä on enää tasan 20 grammaa. Siinä tuo punainen on se mitä ei ollut ensimmäisessä kuvassa.

Nyt voin vihdoinkin tarttua nallelankoihini ja alkaa opetella uusia silmukkamääriä. Nalle on sen verran ohuempaa, että seiskaveikan silmukkamäärillä tulisi pieniä ja kireitä. Myös puikot pitää vaihtaa ohuempiin.

Iiris

Nyt on tasan 9 vuotta siitä kun Iiris tuli meille. Meillä oli silloin jo Carlos, joka tuntui kaipaavan kovasti kissaseuraa. Jonkun aikaa etsittyämme päädyimme Boondocksin Iisi-kissaan, jolle heti vaihdoimme nimeksi Iiris.

Iiriksellä oli silmässä arpi, jonka vuoksi se ei meinannut kelvata kenellekään. Arpi on siinä vieläkin, muttei se sitä haittaa. Kissa on onnellinen ja vähät välittää tuosta pikku kosmeettisesta haitasta.

Kotimatka sujui aika äänekkäissä merkeissä, neito ilmoitti heti ettei sitten pidä automatkoista ollenkaan. Carlos oli meitä ovella vastassa ja ensikohtaaminen suoritettiin kuljetuskopan suojissa.

Carloksen ja Iiriksen ensikohtaaminen

Kopasta poispääsy oli niin jännittävää, ettei siitä ole edes kuvia. Carlos oli loistoisäntä ja pian sitten jo leikittiinkin jotain.

Ensimmäiset yhteiset leikit

 

Iiriksellä on paljon hauskoja tapoja, sen nukkuma-asento on sellainen, etten ole nähnyt kenelläkään muulla.

Iiris lepää

 

Carlos oli välillä todella hämmentynyt uudesta kaveristansa. Mutta niin onnellinen ja tietenkin yritti vähän matkia tuota nukkuma-asentoa.

 

Carlos hämmentyneenä

Televisio kiinnostaa aina jos siellä on lintuja.

Iirikseltä voi kysyä sen ikää, mutta ei se sitä kerro. Arvio oli, että meille tullessa 3 - 5 vuotta.

Meille tullessa se ei osannut kehrätä, leikkiä eikä puskea. Nyt nuo kaikki sujuu todella hyvin. Se on hyvin aamu-uninen ja seurankipeä. Koskaan se ei ole purrut tai raapinut meitä.