lauantai 21. heinäkuuta 2018

Langan pätkävärjäys

Tänä kesänä tein värjäsin useita kiloja sukkalankaa. Se on oikeastaan helppoa. Tekniikoita on useita, mutta tässä omani:

Tarvitaan vettä, etikkaa, kelmua, riepuja suojahanskat, kuppeja, astianpesuainetta, lasivuoka ja mikro. Sitten joku työtila, joka ei säiky väriroiskeista. Ja tietenkin ne värit. Moni käyttää Cool aid värejä, jotka ovat elintarvikeväriä. Kaupassakin on leivontaosastolla jotain elintarvikeväriä. Itselleni osui Lidlin Crea box:n tekstiilivärejä. Löysin myös jotain sumutevärejä samalta valmistajalta.
Värit

Ensin tein langoista vyyhtejä. Se on helppoa, tosin aikaa vievää, lanka vain pyöritellään vaikka kahden tuolin selkänojien ympäri ja lyhyillä länganpätkillä kiinni sopivin välimatkoin.

Sitten laitoin langat likoamaan ämpäriin, jossa oli arviolta litra viileää vettä ja 1-2 desiä etikkaa. Annoin liota vähintään puolituntia. Mitä pidempi liotusaika, sen parempi.


Etikkavesiliotus

Sillä välin valmistelin värit purkkeihin veden kanssa. Sekoittelin noista neljästä väristä myös erilaisia sävyjä.

Pöydälle laitoin vanhan pyyhkeen, joka saa hauskan värityksen ja jatkaa toimintaansa pyyhkeenä edelleen. Kelmu tarvitsi painoja pienen tuulenvireen vuoksi. Valmiit värisekoituskulhot sopivat hyvin siihen tarkoitukseen.

Valmis työpöytä

Sitten vain puristin liiat etikkavedet pois langasta ja asetin sen värjättäväksi.


Värjättävä lanka

Tälle tein värin helpolla tavalla lorauttamalla pienen väripisaran sinne tänne. Tässä punaista, vaaleanpunaista ja hieman oranssiakin. Värejä voi roiskia langalle miten vain. Yleinen tapa on myös kastaa joku osio värikulhoon.


Värjäys

Painelin hiukan värikohtia, että ne menivät lähes kaikkiin lankoihin. Tarkoitushan ei ole tasainen väri, vaan joku tuollainen epämääräinen.


Sen jälkeen rullailin kelmun kiinni.


Mikroon menevä paketti

Ja nostin sen mikroon lasivuoassa.

Mikrosta tullut paketti

Laitoin kahdessa erässä 3 minuuttia täydellä teholla. Langan on syytä olla kosteaa ja sitä kyllä pitää vahtia. Haju on sen verran ummehtunut, että otin mikron suosiolla ulos. Ja lämmintä pitää tulla (n. 80 astetta), väri ei pysy, jos lanka ei lämpene tarpeeksi.


Langan pitää antaa jäähtyä sen jälkeen ihan rauhassa. Kelmun kuorin pois vasta sitten kun paketti oli kädenlämpöinen. Sen jälkeen pudotin sen viileään veteen jossa on luraus astianpesuainetta.

Saippuavesiliotus

Pesun jälkeen vyyhti näytti tältä:

Valmis kuivumaan

Lopullinen vyyhti näyttää tältä:




Värjäilin aina kerralla aika satsin, ja maisemat olivat kohdallaan.

Yhden päivän värjäilyt kuivumassa

Työhuone

Lämpö oli 28 puiden varjossa. Keskimmäisessä männyssä on linnunpönttö ja siellä oli juuri tuolloin kirjosieppopesue. Niiden isä istuskeli lähipuiden oksilla rauhallisena ja katseli touhujani. Vei välillä murkinaa pönttöön.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Ei toimi aina

Ampiaisiakin on ilmeisesti monenlaisia. Sellaisia, mitkä pesivät siinä pyöreässä itsetehdyssä pallossa ja sitten niitä, mitkä mönkivät sopivaan seinänkoloon pesimään.

Tein niitä valeampiaispesiä, joista juttu löytyy täältä. Ripustin niitä pitkin mökin seinustoja ja silläkin seinällä sellainen oli, mihin juuri nuo seinän rakoon mönkivät pörisijät päättivät muuttaa, koko yhdyskuntana. Ja se tapahtui vuorokauden aikana.

Se niille mieluisa seinänkolo oli makuuhuoneen ikkunan karmin tausta. Päivän kuuntelimme, että jopas on pörinää, että jotain on tapahtumassa. Illalla sitten se alkoi, niitä tunki sisälle ikkunan verkotuksista huolimatta.





Voisin sanoa, että oli ikimuistoinen yö. Mieheni pyydysti niitä juomalasiin, jonka alle pujotti ohuen pahvin ja minä kuskasin ne ulos. Mietin, että montako kierrosta yksi mahtaa tehdä, koska homma oli loputon.

Alkuun yritin itsekin niitä pyydystellä, mutta sain jonkunlaisen paniikkikohtauksen kun yksi lähti lentämään kohti ja samantien se jo paukautti piikillä käsivarteeni. Tekee muuten kipeää. Onneksi en niille ole kovin allerginen. Jäi vain kunnon reikä siihen pistoskohtaan ja pieni turvotus.



Melko tarkkaan klo 12 yöllä pesässä alkoi hiljaisuus. Mutta jo 3 aikaan aamulla se pörinä alkoi taas. Ja taas kannettiin lasitolkulla ampiaisia ulos. Joskus kahta samassa lasissa ja kerran jopa kolmea.

Eniten pelkäsin, että kissat pyydystävät jonkun ja saisivat pistoksen. Ampiaisen pisto suuhun on aina vaarallinen, oli allerginen tai ei.

Kauppojen auettua lähdimme myrkkyostoksille. Suljimme kissat saunaan siksi aikaa. rautakaupasta löytyi Plantagenin myrkky, jota kävimme suosituksista huolimatta suhauttamassa jo päivällä. Suositushan on, että myrkytys tapahtuisi vasta yöllä, kun pörinä on hiljentynyt.

Valitettavan tehokas aine. Emme siis tehneet tätä mitenkään mielellämme, vaan pakon sanelemana. Nyt ainakin osa yhdyskunnasta jäi henkiin, tosin kodittomiksi.



Tänään hankimme lisää verkkoa, jota virittelemme seinien rakoihin ja ikkunankarmien sivuihin esteeksi. Se on ihan rautakaupassa myytävää metalliverkkoa, joka pitää leikata muotoon ja sitten kunnon nitojalla kiinni. Se onkin sitten ihan oma juttunsa.