Päätin muuton ollessa pahimmillaan, että tulevana vuonna en osta enää mitään muuta kuin ne perustarvikkeet millä pysyn hengissä. Suutuin itselleni siitä kauheasta tavaramäärästä ja päätin karsia kaikkea todella rankalla kädellä vielä muuton jälkeenkin.
No hetihän tuo sääntö piti rikkoa. Ensinnäkin pesukoneen hankinta oli jo tiedossa ennen muuttoa. Täällä uudessa ei sellaista ole, ei myöskään pyykkitupaa, joten pakkohankinta. Se on nyt tuotu, asennettu ja testattu.
Seuraava kohde olikin sohva. Kierrätimme jo meidän vanhan kulmasohvan kulmapalan ja toimme muuttokuormassa tänne sen vanhan sohvan sivut, jotka saimme kätevästi liitettyä toisiinsa. Ihan hieno, mutta aivan liian suuri. Mietin jo sitäkin että jos repisi toisen pätkän päädyn irti ja liittäisi sen toiseen ja kierrättäisi sen ylimääräisenkin, mutta se vaan ei onnistu siististi. Niinpä kävelin kiltisti huonekaluliikkeeseen ja tilasin uuden pienen vuodesohvan ja vanhalle poiskuljetuksen asianmukaiseen kierrätykseen. Nyt vielä on viikko tai 2 siedettävä tätä ylipitkää sohvaa, joka on ihana, mutta tukkii kulkuaukon eteisestä olohuoneeseen.
Viimeisin ihana yllätys meinasi viedä meiltä yöunet. Illalla huomasin että toisen vessamme lattialla on vettä seinän vieressä. Sen seinän takana on tiskikone, jota testasimme ensimmäisen kerran päivällä. Tutkin kaikki vessan putket ja tiskikoneen ja mietimme jo että mitenkäs tästä sitten on mukava muuttaa vaikka viereiseen rappuun, koska putki-/seinäremontin keskellä asuminen kissojen kanssa ei onnistu.
Onneksi huomasin että vuoto tulee bideen liitoksesta ja valuttaa niin pientä vesinoroa kokoajan sitä letkua pitkin, että se juuri ja juuri tuntui käteen pienenä kosteutena. vippasin bideen wc-pöntön kannen väliin ja niin vain lattia oli jo aamulla täysin kuiva. Mutta uusi suihkupää siihen on ostettava. Tietenkin voisin sen pyytää vuokranantajalta, mutta sen tulisi sitten asentamaan joku meidän ollessa töissä ja kissat ovat muutenkin nyt stressaantuneita.
Lurjus varsinkin oli pari ensimmäistä päivää piilossa jossain muuttolaatikoiden takana, mutta on nyt 3 päivässä jo kotiutunut huomattavasti. Iiris vaatii hieman normaalia enemmän huomiota, mutta ei pelkää naapureiden kolahduksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti