Sukan ja miksei lapasen ja myssyn kärkikavennus on se, minkä teen yleensä ensimmäisenä. Pujotan langan suuren parsinneulan silmään ja tökkään sen viimeksi kudottujen silmukoiden läpi.
Ensin kannattaa pujottaa vain toisen puolen silmukat ja sitten siirtyä toiselle puolelle sukkaa ja kiristää lankaa sopivasti, niin loppukavennus menee kunnolla kasaan.
Sen jälkeen työnnän neulan keskeltä kärkikavennusta sukan tai minkä tahansa vastaavanlaisen työn sisäpuolelle
Ja käsi työn sisälle ja neulan veto lankoineen sinne sisälle.
Ja sitten käännän työn ja pujotan vielä toisen sivukavennuksen silmukoiden takapuolelle neulan ja vedän langan mukana ja katkaisen sen lopulta.
Tässä viimeisessä kuvassa on selkeytettynä se miten neula kannattaa pujottaa silmukoihin. Näin siitä tulee mahdollisimman näkymätön. Resorissa pujotan neulan yleensä jonkun oikean silmukkarivin reunaan.
Tuossa ylimmän kuvan kaltaisessa tilanteessa käytän hyvin paljon hyväkseni sitä takana olevaa lankojen kiertokohtaa. Sinne sekaan voi neulan pujottaa helposti ja lanka jää näkymättömiin.
Pitäisi ehkä tehdä uuden vuoden lupaus, että päättelen aina heti kaikki valmiit työt... no ei nyt liioitella sentään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti